top of page
  • kaarnakustannus

Esikoisrunoilija antaa äänen uhanalaisille

Sanni Heino

Jenni Turunlahti on turkulainen sanataideohjaaja ja esikoisrunoilija.


Sanataideohjaaja Jenni Turunlahden matka esikoisrunoilijaksi alkoi Itämeri-aiheisesta kirjoituskilpailusta kesällä 2021. Myöhemmin samana vuonna Turunlahti voitti Kirjan talo – Bokens hus ry:n ja SeaHer-tutkimushankkeen järjestämän kilpailun runollaan ”Siivet Itämeren yllä”. Samaa nimeä kantava debyyttikokoelma ilmestyy Kaarna Kustannukselta kesällä 2023.


– Koin kiinnostavaksi kirjoittaa Itämeren tilasta ja tulevaisuudesta nimenomaan lintujen näkökulmasta, Turunlahti sanoo.


– En halunnut tekstistä sävyltään liian vakavahenkistä, ja lintujen arkipuuhien kuvailemiseen oli helppo liittää humoristisiakin sävyjä.


Toisaalta kirjoittaminen on kulkenut Turunlahden mukana aina. Hänen ensimmäisiä kirjallisia esikuviaan ovat olleet lastenkirjailijat, ja pitkään hän ajattelikin haluavansa äidinkielen opettajaksi. ”Muutaman ammatillisen mutkan kautta” hän kuitenkin päätyi lopulta sanataideohjauksen pariin.


– Sanataideohjaus sopii minulle mainiosti. Luova kielellinen itseilmaisu, sanataidekasvatuksen säännöttömyys ja joka suuntaan joustavat raamit mahdollistavat vapauden ajatella ja toimia omin ehdoin.

Pinja Tervosen kuvitusta runolliseen lintukirjaan. Kuvassa nokivaris.


Itämeri on turkulaiselle Turunlahdelle niin henkisesti kuin fyysisestikin läheinen elinympäristö. Perheineen Iso-Heikkilän satamakaupunginosassa asuva runoilija muistuttaa meren äärellä pesivien lintulajien suorasta yhteydestä Itämeren tilaan. Esimerkiksi hän antaa alueen saaristolintulajit, joista tällä hetkellä lähes puolet on uhanalaisia. Turunlahti toteaakin, että merta ja sen linnustoa on pystyttävä suojelemaan paremmin – ennen kuin on liian myöhäistä.


Pian julkaistavan teoksen sivuilta linnustoa vielä löytyy: yhteensä kirjassa esiintyy 56 eri lintulajia, ja kustantajan mukaan kyseessä onkin eräänlainen ”runollinen lintukirja”. Edustettuina ovat niin kotimaiset lajit kuin eksoottisemmatkin vieraat, sekä ylituotetut että sukupuuttoon kuolleet. Turunlahti arvelee, että teoksen kannessakin esiintyvä merimetso on runolinnuista hänen oma suosikkinsa. Toisaalta myös kotipihan fasaanit ja kesykyyhkyt tuntuvat merkityksellisiltä.


– Tai sitten broileri – Suomen suosituin lintu, jota ei kenties koskaan ennen ole kelpuutettu lintukirjan sivuille. Suosikkeja taitaa siis olla monia! Turunlahti hymähtää.


Lisäksi merimetsolla on odottamaton yhteys kirjallisuuteen: nykyisistä kirjailijasuosikeistaan kysyttäessä Turunlahti mainitsee erityisesti runoilija Heli Laaksosen, jonka kirjojen pariin hän toistuvasti palaa.


– Ilokseni huomasin, että Laaksosen uusimmasta teoksesta löytyy myös merimetsoaiheinen runo. Tämä on täysi sattuma, mutta ihan hauska sellainen kylläkin!


Perinteisen lintukirjan kaksiulotteisiksi, lajityypillisiksi esimerkeiksi tulevan runoteoksen linnut eivät jää. Ne ovat muuttolintuja, sielulintuja, hoivaajia ja kilpailijoita, tyhjenevään metsään jääneitä yksilöitä, joiden laulu muuttuu elinympäristön mukana. Turunlahtea huolestuttaa lintukadon laajuus:


– Uskon, että tuttujen lintulajien häviäminen pihapiireistä ja lähiympäristöstä herättää huolta monissa muissakin ihmisissä. Keinottomuus ison asian edessä voi turhauttaa, mutta linnut tarvitsevat puolestapuhujia. Siksi Siivet Itämeren yllä on kirjoitettu.


Comments


bottom of page