Kirjailijat ja kuvittajat

​Aulis U. Lehtinen (s. 1988) on turkulainen runoilija, äänitaiteilija ja luova kirjoittaja, jonka monipuoliseen tuotantoon lukeutuu niin paperille painettua runoutta, digirunoutta kuin spoken wordiakin. 

​

Lehtiseltä on ilmestynyt teokset Ihmisyys meissä talvehtii (Kaarna, 2025), Vesiesiintymiä (Kaarna, 2022) ja Painaja (Kaarinan kaupunki, 2012), joka oli vuoden 2012 Runo-Kaarina-voittaja. Lehtisen digirunouteen voi tutustua muun muassa YouTubessa ja useimilla striimialustoilla. 

​

Kuva: Mikko Kaaresmaa

Jenni Turunlahti (s. 1985) on turkulainen kirjoittaja ja sanataideohjaaja, joka on aiemmin työskennellyt erityisesti yhteisösanataiteen parissa. Turunlahden esikoisrunokirja Siivet Itämeren yllä (Kaarna, 2023) nostaa keskiöön uhanalaiset lintulajit ja lintukadon. Pinja Tervosen kuvittamassa runollisessa lintukirjassa katsotaan maailmaa ja ihmisyyttä tarkkanäköisesti lintuperspektiivistä käsin.

 

Turunlahden runot ovat saaneet innoituksensa sekä runoilijan oman elämänpiirin arkisista sattumuksista ja havainnoista että uhanalaisiin lintulajeihin liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta ja ilmastonmuutosta ja lintukatoa käsittelevästä julkisesta keskustelusta.

Riikka Holmberg (s. 1983) on turkulainen käsikirjoittaja, copywriter ja lastenkirjailija. Holmberg on genrejen suhteen kameleontti, jonka voi löytää työskentelemästä niin draaman, kauhun kuin vaikka mustan komediankin parista.

 

Lastennäytelmän Kerttu ja Kreivitär käsikirjoittaminen vuonna 2015 kirvoitti haaveen lastenkirjan kirjoittamisesta. Vuonna 2021 ilmestynyt esikoisteos Neiti Möttönen ja kuorsaava Kirppu käsittelee suorituskeskeisyyden kiireloukkua, itsensä kehittämistä sekä ystävyyden ja ilon tärkeyttä.

Anne-Maija Aalto (s. 1988) on Lasten ja nuorten Finlandia -palkinnon voittanut turkulainen kirjailija. Aallon kirjalliseen tuotantoon kuuluu nuorille ja aikuisille suunnattuja teoksia, runoja ja proosaa.

 

Lumen hiljaisuus (2021) on hänen neljäs romaaninsa. Idea maagista realismia edustavaan käsikirjoitukseen syntyi ajatuksesta talvisesta maisemasta ja lumeen hautautuneen maailman pysähtyneisyydestä. Aallon kirjoittamista inspiroivatkin monet arkiset asiat, kuten uutisenpätkät, valokuvaaminen ja kohtaamiset ihmisten kanssa.

Pinja Leppänen (s. 1996) on maskulainen kuvataiteilija ja museoalalla työskentelevä arkeologi. Taiteeseensa hän saa inspiraatiota usvaisista illoista ja hiljaisista metsistä. Luonnonläheisyys onkin lähes aina läsnä Leppäsen taiteessa. Hän työskentelee pääasiassa vesiväreillä, mutta innostuu jatkuvasti myös muista tekniikoista.

​

Leppäsen kädenjälkeä löytyy muun muassa teosten kaski (Kaarna, 2020), Vesiesiintymiä (Kaarna, 2022) ja Siivet Itämeren yllä (Kaarna, 2023) kansista, sekä Louhisaaren myrkkykasviesitteestä (Kansallismuseo 2018). Lisäksi hän on toteuttanut Liedon vanhalinnan esihistorianäyttelyn rekonstruktiomaalauksia.

​​

Tiina Hovatta (s.1983) on Orimattilasta kotoisin oleva kuvittaja ja fotomyyjä. Kuvataiteilijan tyyli on monipuolinen ja eri työskentelyvälineitä yhdistelevä. Häntä kiehtoo erityisesti vesivärit ja niiden arvaamattomuus sekä lähes loputtomasti tutkittavaa tarjoavat yksityiskohdat.

 

Hovatta vastaa teoksen Neiti Möttönen ja kuorsaava Kirppu (2021) valloittavasta kuvituksesta. Kirjailija ja kuvittaja ovat työskennelleet aiemminkin yhteistyössä, jossa Hovatta loi julistekuvituksen Holmbergin käsikirjoittamaan lastennäytelmään Kerttu ja Kreivitär (2015).

Karoliina Tervonen (s. 1993) on maskulainen kirjailija sekä suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja. Hänen esikoisteoksensa kaski (Kaarna, 2020) on ekokriittinen runoelma, joka käsittelee lisääntymistä ja ilmastokriisiä. Sadunomainen ja lepatteleva kieli toimivat vastapainona painaville kysymyksille, kun runot kasvavat kuviksi ja kuvat runoiksi. 

 

Tervosen runoja on julkaistu muun muassa antologioissa sekä Lumooja-kirjallisuuslehdessä. Vuonna 2023 häneltä ilmestyy runoelma Navan seudulla tuntuva (Kaarna) sekä proosateos Kirjokansi (Haamu).

​

Kuva: Suvi Enala

Helki Kallion runoja, visuaalisia runoja, aforismeja ja kirjoituksia on julkaistu suomeksi ja
englanniksi antologioissa, lehdissä, äänitteenä ja muina julkaisuina. Hän on esiintynyt monilla
runolavoilla ja runobändien kanssa sekä ollut mukana runouden projekteissa. Hän on työskennellyt
sanataiteilijana ja sanataiteen ohjaajana sekä vaikuttanut kirjallisen alan yhdistyksissä.

​

Kuva: Pertti Rautiainen

Elina Salo (s.1986) on Tamperelainen kuvataideopettaja ja kuvataiteilija. Salo tykkää kokeilla erilaisia taiteen tekemisen tapoja ja tyylejä. Hänen taiteessaan pääroolissa on rohkeat ja kirkkaat värit, leikkisyys ja hassuttelu.

 

Salo on tehnyt kansikuvan teokseen Corpus Automaticum (2024) Kyseinen kuvitus on tehty akryylimaaleilla, joka on yksi Salon lempitaidevälineistä.

Tuukka Hämäläinen (s. 1987) on kotkalaissyntyinen kirjailija, jolta on julkaistu tietokirjoja, runokokoelmia ja proosaa. Hänet tunnetaan myös toimittajana, laulaja-lauluntekijänä sekä lavarunoilijana. Hämäläinen on innokas juoksija, pelaaja ja elokuvien ystävä.

 

Hämäläisen runollinen tuotanto sai todellisen alkusysäyksen lavoilta, ja hän on kahdesti karsiutunut Poetry Slamin SM-finaaliin. Hänen teoksistaan eniten huomiota ovat herättäneet tietokirjat Pelien äärettömät maailmat (2020), Progressiivisen rockin sydän (2022) ja Pakko: kuinka OCD pakotti minut epäilemään kaikkea ja mitä sitten tapahtui (2023). Vuonna 2024 julkaistiin Hämäläisen esikoisnovellikokoelma Ihmisen luonto ja muita kertomuksia sekä kokeellinen kolmas runokokoelma Corpus Automaticum.

​

Kuva: Markku Korsu

Satu Tammela (s. 1974) on lohjalainen yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Hän tarkkailee herkeämättä ympäristöään ja poimii ideoita kirjoittamiseen arjen pienistä asioista. Täsmällinen ja hiottu kieli inspiroi Tammelaa, mutta kirjallisuudessa rivien välit ovat hänelle usein kiinnostavampia kuin näkyväksi kirjoitetut sanat.

Muutaman viimeisen vuoden ajan Tammela on kirjoittanut tavoitteellisesti ja kouluttautunut kirjoittajana niin ammattilaisten opissa kuin maanantai-iltaisin kokoontuvassa kirjoittamispiirissä.​

Elina Komulainen (s. 1976) on Lapinlahdella asuva kirjailija ja psykologi.

Hän on työskennellyt 25 vuotta psykologina lasten, nuorten ja perheiden parissa sekä kirjoittanut
useita kuvakirjoja lapsille ja novellikokoelman nuorille. Kaisla ja kissankäpälä (2025) on Komulaisen
ensimmäinen lastenromaani ja kirjasarjan aloitusosa. Kaisla ja kallisarvoiset kääröt (2026) on jatkoa alakouluikäisestä Kaislasta kertovalle sarjalle.

 

Kirjoittaessaan Elina Komulainen inspiroituu
kasvusta ja pienten asioiden tärkeydestä – olipa kyse lapsista, luonnosta tai ihmisten välisistä
suhteista. Hän tarttuu teksteillään rohkeasti myös lasten ja nuorten elämän synkempiin sävyihin,
unohtamatta toivoa ja toipumista. Komulainen on opiskellut psykologian lisäksi muun muassa
ekologiaa ja ympäristönhoitoa.

​

Kuva: Timo Villanen

Tanja Riutta (s. 1975) on tamperelainen kuvittaja ja kuvataiteilija. Hän vaalii työskentelyssään leikin keveyttä ja lapsenomaista tapaa nähdä maailmaa. Hänen taiteessaan korostuu kiinnostus siihen, miten kuvat voivat välittää tunteita ja tunnelmia.

​

Riutta on tehnyt esikoiskuvituksensa lastenromaaniin Kaisla ja kissankäpälä (2025). Hän on toteuttanut kuvituksen digitaalisesti perinteisten medioiden käsintehtyä jälkeä mukaillen. Kaisla ja kallisarvoiset kääröt (2026) jatkaa samaa sarjaa.
 

Kuva: Laura Tammisto

Jenni Skyttä‑Forssell (s. 1981) on Hyvinkäällä vaikuttava kirjailija ja kulttuurituottaja, joka on erikoistunut lastenkirjallisuuteen, tarinankerrontaan ja yhteisölliseen kulttuuritoimintaan. Hänen esikoisteoksensa, runokirja Saippuakuplia Kaarlensillalla julkaistiin Reunan kustantamana vuonna 2017. Tämän jälkeen Skyttä‑Forssell on jatkanut useiden lastenkirjojen parissa.

 

Hänen kokeellinen säeromaaninsa Jotain Susanista sukeltaa Annan sisäiseen maailmaan omaperäisesti, tarkkanäköisesti ja herkästä sisäisestä näkökulmasta käsin. Jotain Susanista on matka Seinen rannalle, mutta se on myös matka pohdintaan ajan tarkoituksellisuudesta ja ihmisten välisestä yhteydestä sekä oikealla hetkellä tapahtuvan kohtaamisen merkityksestä.

​

Kuva: Toni Forssell

Johanna Pekkala (s. 1982) on espoolainen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja kuvakirjailija, jonka juuret ovat syvällä Varsinais-Suomessa. Hän on työskennellyt muun muassa journalismin ja viestinnän parissa, ja nauttii niin tekstien kuin kuvien luomisesta. Lastenkirjat ovat Johannan erityinen intohimo.

 

Johannan esikoisteos Ihmeellinen merimatka (Kaarna, 2026) on lempeä ekologinen satukirja, joka kurkistaa Itämeren pinnanalaiseen maailmaan. Kirja muistuttaa siitä, miten tärkeää on huolehtia luonnosta ja miten kaikkein arvokkaimmat asiat löytyvät usein ihan läheltä. Johannan luovaa työskentelyä inspiroikin erityisesti luonto ja lasten rajaton kyky käyttää mielikuvitusta.

 

Kuvituksissaan Johanna vaalii käsillätekemisen perinnettä. 

Birgitta Thurman on tamperelaislähtöinen suunnittelija ja Art Director. Pitkän uran markkinointiviestintä- ja mainosalalla tehnyt Thurman on ehtinyt työskennellä Suomen lisäksi myös Italian kamaralla. 

​

Thurman on loihtinut kuvituksen lorumuotoiseen lastenkirjaan Ruu Ruukkukukka (2026). Teoksen ihastuttava visuaalinen ilme yhdistelee pelkistettyä ja suoralinjaista grafiikkaa ja runsaita värejä.