Sanni Heino
Kuvataiteilija Pinja Tervonen on heittäytynyt innolla teoksen maailmaan. Kuva: Suvi Enala
Kuvataiteilija Pinja Tervonen on loihtinut kuvituksen Jenni Turunlahden Siivet Itämeren yllä -runoteokseen, joka ilmestyy Kaarnalta tulevana kesänä. Runollinen lintukirja nostaa keskiöönsä uhanalaiset lintulajit ja lintukadon. Lisäksi lintujen tarkka katse johdattaa ihmisyyden kysymysten äärelle. Teoksen visuaalisuutta hallitsevat Tervosen tarkat lintukuvat, joissa lajit tuodaan näkyviksi lintukirjojen kuvitusperinteestä ammentaen.
Tervonen kertoo heittäytyneensä innolla teoksen maailmaan.
– Projekti on ollut todella kiinnostava, ja on ollut aivan mahtavaa päästä kuvittamaan niin monta kuvaa yhden teoksen sisään! Tähän mennessä olen tehnyt kirjoihin kansitaidetta ja olin innoissani mahdollisuudesta päästä toteuttamaan kuvitusta myös teoksen sisäsivuille.
Runojen kuvittaminen on Tervosen mukaan ollut palkitsevaa. Työskentely alkoi kutakin lintua käsittelevän runon lukemisella, ja piirtäessään hän pyrki siirtämään kuvitukseen tekstin tunnelman.
– On ihanaa saada luoda fyysinen olemus runon linnulle ja miettiä, kuinka kuva kenties vaikuttaa lukijaan tämän lukiessa runoa.
Teosta voi hyvällä syyllä pitää melkoisena haasteena kuvittajalleen: sivuilla esiintyy yhteensä 56 eri lintulajia, joiden edustajat lentävät, laulavat, kahlaavat, hakevat joustoluottoa ja pyydystävät ostereita rantavedessä. Aivan jokaista lintua Tervonen ei kirjaan kuvita, mutta projekti on silti ollut mittava. Lähin kuvallinen vastine teoksen tyylille ovat kenties vanhojen lintukirjojen käsin piirretyt lajikuvat. Tervonen kertoo, että teoksen tyyli löydettiin yhdessä nopeasti.
– Lintukirjamaisuus oli heti alusta asti selvä ratkaisu. Juttelimme sopivista tyyleistä kirjailijan ja kustannustoimittajan kanssa ja olimme samalla viivalla valitusta tyylistä. Lisäksi nautin kovasti pikkutarkasta työskentelystä. Juuri ennen lintujen kuvittamisen aloittamista olin työskennellyt rennosti maalattujen vesiväritilaustöiden kanssa, joten kontrasti eri tekniikoiden välillä oli kovasti mieleeni.
Pinja Tervosen taiteilema punasotka teokseen Siivet Itämeren yllä.
Tervonen kertoo, että myös kuvituksen tekniikka löytyi nopeasti. Teoksen kuvat ovat tussitöitä, sillä tussi mahdollisti projektin vaatiman nopean ja tarkan työskentelyn, kun esimerkiksi kuivumisajoista tai kuvan koosta ei tarvinnut kantaa huolta. Sen sijaan haastavinta projektissa oli taiteilijan mukaan luonteenomaisen asennon löytäminen kullekin linnulle.
– Sopivien referenssikuvien suohon on helppo uppoutua aivan liian pitkäksi aikaa. Olenkin nyt opetellut tekemään valinnat nopeammin, jotta pääsen itse piirtämisen pariin.
Itämeren rannalla kasvanut Tervonen jakaa teoksen kirjoittaneen Turunlahden läheisen suhteen mereen ja sen lajeihin. Erityisesti hän rakastaa myrskyävän tai sumun peittämän meren tunnelmaa. Nykyisin meren äärellä tosin on vaikea olla ajattelematta rehevöitymistä ja lajikatoa, jotka uhkaavat koko ekosysteemiä.
Suostuuko taiteilija paljastamaan oman lempikuvansa teoksen lintujen joukosta?
– Suosikkikuvani taitaa olla etu- ja takakantta hallitseva merimetso. Sisäsivuilta lempilintuni saattaa olla välinpitämättömästi asteleva ja omiin jalkoihinsa kompastuva punasotkakoiras.
Rantojen linnut kertovat Tervoselle vuodenaikojen vaihtumisesta, ja varsinkin keväisin pesimäpaikoilleen palaavat linnut ilahduttavat häntä. Suosikkilinnut löytyvät kuitenkin sisämaasta: niitä ovat myyttiset kuikka, korppi ja kuukkeli, joihin hän on törmännyt retkeillessään.
– Matkailen toisinaan kesäisin järvien äärellä ja toiveenani on, että myös tulevaisuudessa havahdun teltassani aamuöisin kuikan taianomaisiin huutoihin.